Luonnonvarainen mustikka kasvaa tuo-
reessa metsämaassa, rannoilla, mänty-
soilla ja tuntureilla. Mustikan varvut
ovat vaaleanvihreitä ja marjat tumman-
sinisiä. Mustikoita voi poimia heinäkuun
lopusta aina syyskuun alkuun asti.
Marjassa on runsaasti flavonoideja,
karoteenia, B6- ja C-vitamiineja sekä
magnesiumia.
Fenolisten yhdisteiden korkeiden pitoi-
suuksien vuoksi mustikka on voimak-
kaasti antioksidanttinen.
Luonnonvaraisella mustikalla on korkea
antosyanidiinipitoisuus, ja se on noin
viisinkertainen viljeltyyn mustikkaan
verrattuna.

Vaaleanvihreävartinen, mustamarjai-
nen tunturimustikka (variksenmarja)
kasvaa mäkisillä kankailla, soilla ja jo-
pa Lapin karuilla suometsillä ja lakeuk-
silla. Marjat ovat kiiltäviä, tummansinisiä
tai mustia ja ne sisältävät kuudesta yh-
deksään punaruskeaa siementä.
Luonnonvaraisen tunturimustikka kas-
vaa kaikkialla Suomessa. Pohjois-Suo-
messa esiintyvällä alalajilla (E. herma-
phroditum) on suuremmat marjat sekä
parempi sato. Tunturimustikan satokau-
si alkaa heinäkuussa ja kestää aina
ensilumiin saakka. Luonnonvaraiset
tunturimustikat sisältävät runsaasti vita-
miineja, kuituja ja myös suuret määrät
flavonoideja ja antosyanidiinejä.